Hottiakin hotimpaa - kylmää Gazpachoa siis!

Wow, Lontoon kesä on vihdoin saapunut. Se kyläili pikaisesti vähän aikaa sitten, mutta nyt se oikein asuttui tänne ja toivottavasti jää pidemmäksikin aikaa. Vaikka sisälläkin hiki valuu ja vaatteita pitää vaihtaa alati, en silti valita. On tämä sen verran harvinaista herkkua.

Tämmöisillä helteillä ei tosiaan paljon uunia tai liesiä jaksa hehkuttaa, ja eiliselle illalliselle kylmä Gazpacho kuulosti ihan täydelliseltä vaihtoehdolta. Nopeaa, vilvoittavaa ja herkullista. Jes! Eli kaikki ainekset vaan tehosekoittimeen, sekaisin, siivilän läpi keitto tasaiseksi, ja sitten vaan jääkaappiin kylmettymään. Paistoin hieman pekonia ja hakkasin keitettyä kananmunaa vielä keiton päälle, ja tiputin myöskin pari jääpalaa keittoon juuri ennen tarjoilua.

Gazpacho

750g tosi kypsiä tomaatteja
1 punainen paprika
puolikas vihreä paprika
1 kurkku kuorittuna
2 valkosipulinkynttä
1,5 dl Extra Virgin oliiviöljyä
n. 50 g vanhahkoa leipää
2rkl sherryviini-etikkaa
suolaa
pippuria

pekonia, kananmunaa (mustia oliiveja, krutonkeja, basilikaa tms.)

Revi leipä palasiksi, kaada päälle hieman vettä ja jätä pehmenemään. Laita kaikki muut ainekset paitsi etikka ja mausteet tehosekoittimeen ja aja tasaiseksi. Purista leivistä liiat nesteet pois ja laita muiden ainesten kanssa tehosekoittimeen. Aja taas tasaiseksi. Lisää etikka ja mausteet, ja kaada seos siivilän läpi kulhoon. Laita keitto jääkaappiin tekeytymään ainakin puoleksi tunniksi.

Wow, summer in London is finally happening! Even though we are sweating indoors and have to change clothes all the time, I'm not complaining. This all has been well waited.

With this kind of weather you definitely don't feel like blasting your oven or stoves. Nice, cooling Gazpacho sounded like a perfect option for yesterday's dinner. Quick, easy and delicious! Add all the ingredients to the blender, whizz them through and then just pass through the sieve before placing it to cool in the fridge. I also fried just a little bit of bacon and chopped up some boiled egg to go on top and also dropped couple of ice cubes to the soup just before serving. 

Gazpacho

750g ripe tomatoes
1 red pepper
half a green pepper
1 peeled cucumber
2 cloves of garlic
150ml Extra Virgin Olive Oil
about 50g stale bread
2 tbsp Sherry vinegar
salt
pepper

bacon, boiled egg (black olives, croutons, fresh basil etc.)

Tear the bread and put it in a bowl with a little bit of water to get moist. Chop all the other ingredients except the vinegar and salt and pepper and place in a blender. Whizz everything through until smooth. Squeeze the extra water from the bread and add the bread to the soup mix. Whizz through again until smooth and add then the vinegar and salt and pepper. Pass the soup through a sieve and place the soup in the fridge to cool at least for half an hour.

Asparagus quiche

Sukulais-reissulta Suffolkista päätyi tuliaisiksi kotiin vaikka ja mitä. Parsakauden lopuillaan oleminen pisti emäntämme tyrkkäämään meille ennen lähtöä vielä jättimäiset kimput paikallista parsaa, ja mielelläänhän me sitä otettiin.

Niitä on syöty nyt ihan uppomunien ja hollandaise-kastikkeen kera, ja tekaisinpa sitten osasta vielä piiraankin. Tämä piiras näki ensivalonsa muutama vuosi sitten kun pikniköimme ystävien kanssa Ascotin laukka-kisoissa ja sitä tulee nykyään tehtyä säännöllisin väliajoin. Joskus pekoni vaihtuu fetajuustoon, sipuli purjoon, timjami persiljaan jne. Pikkutyyppikin tykkää!

Parsapiiras

100g voita
2,5dl vehnäjauhoja
2-3 rkl kylmää vettä
ripaus suolaa

Nippu parsaa
1 sipuli
2 valkosipulinkynttä
pari ohutta siivua pekonia

3 kananmunaa
150ml creme fraichea
150ml kermaa
1 dl raastettua parmesaania
ripaus tuoretta timjamia
suolaa
pippuria

Hiero kylmä voi, vehnäjauhot ja suola kulhossa kunnes lopputulos on hiekkamaista. Lisää vesi ja painele taikina kokoon, vältä liiallista vaivaamista. Kääri taikina kelmuun ja pistä jääkaappiin ainakin puoleksi tunniksi. Painele tämän jälkeen taikina irtopohja-vuokaan, pistele pohja haarukalla ja paista 200c uunissa n. 10-15 minuuttia. Anna pohjan jäähtyä hetki.

Paista silputtu sipuli, valkosipuli ja pekoni pannulla kunnes sipuli on pehmennyt ja pekoni kypsynyt. Kaada seos paistetun taikinapohjan päälle ja levitä kauttaaltaan. Asettele parsat haluamasi mukaan pohjan päälle. Vatkaa kulhossa keskenään kaikki loput raaka-aineet. Kaada seos piiraan päälle ja paista piirasta 200c uunissa n. 25-35 minuuttia. Anna piiraan jäähtyä heti ennen tarjoilua.

A family trip to Suffolk during the weekend resulted masses of goodies to bring back home. Our host had stocked up with local asparagus as the season was about to end and she gave us loads to take home. Obviously we very happily accepted them.

We've now had the asparaguses classically with some poached eggs and I even made a little quiche with some of them. This quiche was actually done first time for our first ever Ascot picnic few years ago and since then has appeared in our kitchen quite regularly. Sometimes the bacon gets changed into feta cheese, onion to leek, thyme to parsley etc. Even the little dude approves!

Asparagus quiche

100g butter

2 ½ dl (=1 cup) flour

Pinch of salt

2-3 tbsp cold water

Bunch of asparagus

1 onion

3 cloves of garlic

couple of rashers of bacon

3 eggs

150g crème fraiche

100 ml double creame

1 dl grated parmesan

1 tsp thyme

Salt

Pepper

Mix the cold butter, flour and salt together with your fingers until the end result resembles of bowl of sand. Add the water and literally just press the dough together, mix as little as possible. Press the pastry to the quiche dish and prick with fork. Bake in the 200c oven for 10 – 15 minutes and then leave it to cool a bit.  In the mean time fry the onions, bacon and garlic in the pan until soften. Mix together eggs, crème fraiche, cream, thyme and salt and pepper. Spread the fried onions mix on to the baked pastry case. Place the asparagus on top. Pour the egg mixture on top and bake the quiche in the 200c oven for 20 – 30 minutes.

Summer Pavlova

Ihanaa kesä! Mansikat, raparperit, parsat, perunat ja kaikki muutkin ihanuudet! Ihanaa! Sanoinko siis että vähän kait ihanaa?

Kavereita tuli kyläilemään eräs ilta ja tein meille jälkkäriksi kesäiset pavlovat. Olen samaista reseptiä tehnyt aiemminkin mutta silloin herkku topattiin glögi-maustetuilla päärynöillä ja karhunvatukoilla - talvi kun kerta oli. Hyvin toimii niinkin.

Pavlovat raparperi-mansikka-kompotilla

230g sokeria
4 kanamunan valkuaista
loraus sitruunamehua

3-4 raparperin vartta
kourallinen mansikoita
n. 1/2 dl sokeria
puolen sitruunan mehu

kuohukermaa
mansikoita

Sekoita sokeri ja sitruunamehu kulhossa. Lisää yksi valkuainen ja vatkaa kovalla teholla n. 1 minuutti. Lisää toinen valkuainen ja vatkaa taasnpari minuuttia ja tämän jälkeen lisää jäljellä olevat kaksi valkuaista. Vatkaa kunnes lopputulos on kovahko vaahto.

Kaada marenki leivinpaperilla vuoratulle uunipellille ja paista 140c uunissa tunti tai puolitoista. Käännä tämän jälkeen uunista virrat pois ja jätä marenki uuniin kunnes se on täysin jäähtynyt.

Laita pilkotut raparperit ja lohkotut mansikat sokerin ja sitruunamehun kanssa kattilaan, kiehauta ja anna poreilla miedolla lämmöllä n. 10 minuuttia. Anna seoksen jäähtyä.

Vatkaa kerma ja lohko muutama mansikka. Lado marengin päälle hieman kermavaahtoa, pari lusikallista kompottia ja lopuksi tuoreet mansikat.


Summer, yahoo! Strawberries, rhubarbs, asparaguses, potatoes and all the other lovely new things! Finally!

I had some friends over and made this summery pavlova for us as dessert. I've used this recipe before but then topped the pavlova with wintery spiced pears and blackberries. Worked really well then too.

Pavlovas with rhubarb and strawberry compote

4 egg whites
230g sugar
squeeze of lemon juice

3-4 stalks of rhubarb
handful of strawberries
about 50g sugar
juice of half a lemon

cream
strawberries

Mix the sugar and lemon juice in a bowl. Add one egg white and whisk for about a minute. Add another egg white and whisk again for couple of minutes. Add the remaining egg whites and whisk until the end result is hard and glossy. Pour the mixture to a baking sheet that has been covered with baking paper.

Put the rhubarb, strawberries, sugar and lemon juice to a pan. Bring to boil and let it simmer for 10 minutes in a low heat. Let it cool completely.

Whip the cream and cut couple of strawberries. Put some whipped cream on top of the merengue, add couple of spoonfuls of compote and top the whole thing with some strawberries. 

Fried Chicken

Samaisena viime vikkoisena isänpäivänä illallis-toiveena oli uppopaistettua kanaa, eli fried chicken. Ei tosiaankaan mikään meikäläisen ykkös-valinta ja ajatus uppopaistamisen kärystä asunnossa ei kyllä kauheasti houkutellut. Mutta eihän nyt isänpäivänä raaski kieltäytyä ruokatoiveista joten fried chicken tuleman piti.

Saveurin ohjeella mentiin ja helppoa oli kuin heinänteko. Mutta tiedättekö sen tunteen kun kokkailee sellaista mikä ei juuri kiinnosta lainkaan. Tähän illalliseen ei juuri intohimoa ja innostusta löytynyt, mutta T tykkäsi paljon, mikä olikin pää-asia. Kanojen kumppanina toimi coleslaw, hot pepper sauce ja hyvä valkkari.

Fried Chicken

n. 1 kg kanan reisi- ja koipipaloja
600ml piimää
5dl vehnäjauhoja
2tl paprikajauhetta
1tl cayenne pippuria
2tl suolaa
1tl mustapippuria

Marinoi kanat piimässä ainakin 2 tuntia, mielellään yön yli.

Sekoita keskenään jauhot ja mausteet minigrip-pussissa. Kuumenna reippaasti öljyä paksupohjaisessa pannussa. Pyyhi liiat piimät kanapaloista pois ja sekoita pussissa jauhojen kanssa kunnes kaikki palat ovat täysin jauhoseoksen peitossa. Paista kanat osissa, n. 3-4 palaa kerrallaan 12-15 minuuttia per puoli. Siirrä valmiit kanat talouspaperin päälle kuivumaan ja ripottele päälle vielä hieman suolaa.

On the same Father's Day last week, the dinner request was fried chicken. It's not really my cup of tea and the thought of everything smelling like a chip shop the next day because of the frying didn't really appeal. However, how can you refuse a request on Father's Day? You can't.

We used Saveur's recipe for this and it was super easy. But you know the feeling when you're not really feeling the food you're cooking and which doesn't really interest you? I wasn't really able to put much passion or enthusiasm to this dish, but T liked the end result which was the main thing. With the chickens we had coleslaw, hot pepper sauce and nice white wine. 

Recipe from here.

Raaka-kakku kokeilussa

Olen seurannut Virpin blogia jo pidemmän aikaa, ja aina miettinyt että tuota ja tuota ja tuota ja tuota reseptiä täytyy varmasti kokeilla. No, vielä ei jostain syystä ole ikinä tullut kokeiltua mitään mutta kun viime viikolla bongasin tämän porkkana-kakun reseptin, kipitin saman tein kauppaan. Meitsi nimittäin on melkoinen porkkana-kakku fani ja kiinnosti ihan hirveästi miten tämä herkku toimisi raaka-versiona. No hyvinhän se toimi! Normaalin kakun sijaan tämä oli tosi raikas ja maistui tosi hyvältä aamu-teen kumppanina. Olisi ehkä kannattanut huomioida paremmin Virpin muistutus että resepti oli 17cm vuokaan, mutta ei se nyt niin haitannut vaikka meidän versioista tuli vähän matalampi.

Ajoitus kakulle oisi ehkä voinut olla toinen, koska päätin leipaista tämän isänpäiväksi T:lle. "Ihan hyvää..., vähän niinkuin makeaa salaattia." oli tuomio kun kiikutin kakkupalan aamulla sänkyyn, joten ehkä sittenkin perinteinen kerma-kakku-hässäkkä olisi uponnut vähän paremmin. Vaihtelu kuitenkin virkistää, ja loput kakusta pistän pakkaseen ja nautin hiljaisina aamuina kun saan pari minuuttia omaa aikaa pikku-pötkylän hulinoista.

Seuraavana pitää kyllä testata Virpin punaviini-mehujäät, ou jee!

Kakun resepti täältä.

I've followed this great blog of a girl who went to same school with me for quite a while, and always thought that I really have to try the recipes that she puts there. She is very into healthy, pure food and everything always looks pretty interesting. For some reason I still haven't managed to take time to try anything from the blog, until I saw a recipe of a raw carrot cake. Being the biggest fan of a normal carrot cake, I really wanted to see how this sugar-, gluten-, and dairy-free version compares. And I liked it! This one was really fresh because of the oranges and lemon juice and the whole thing worked really well with a cup of tea in the morning.

The timing for my recipe testing could have been a bit better, because I decided to try it out for father's day. "Yes, it's nice. Almost like sweet carrot salad." was the verdict from T. So perhaps normal creamy Victorian sponge would have worked better for him. I'm still happy that I tried this, and will put rest of the cake in the freezer and save it for the mornings when I have couple of minutes of me-time while the little dude is napping.

Original recipe from here.

Cake:

2 carrots
3 dl walnuts
1,5 dl raisins
1 dl desiccated coconut
2 tbsp honey
1 tsp vanilla extract
1 tsp cinnamon
1/2 tsp cardamon seeds
3 tbsp orange juice

Frosting:

2 dl cashew nuts
2 tbsp lemon juice
juice of a half an orange
2 tbsp honey
1 tsp vanilla extract
1 tsp orange zest
1 tbsp water

Blend all the cake ingredients in a food processor together, and the end result can be relatively coarse. Taste and add more lemon juice or honey if needed. Pour the cake mix into a 17cm cake tin which base you have covered with baking paper. 

Soak the cashew nuts in a water or just use as they are. Put all the ingredients into a food processor and blend until you have a thick paste. Pour the frosting on top of the cake mixture.

Put the cake in the fridge at least couple of hours, we had it over night. Sprinkle with orange zest and serve.

Roast Duck aka Moroccan Lamb

Paras ystäväni piipahti Lontoon läpikulkumatkallaan viime viikolla. Kerroin matkalla talollemme tekeväni illallista, ja jostain syystä kaiffarini toivoi/halusi/vaati paistettua ankkaa. Siis täh?! Ei paljoa ankkaa näkynyt meidän keittiössä kun uunissa porisi jo marokkolainen lammaspata, joten ehkä sitten ensi kerralla ystäväni ¨Black Mamba¨...

Hyvin näytti silti uppoavan pata, ja itselleni ainakin maistui varsinkin lisäkkeenä oleva kuskus granaattiomenan, mintun ja korianterin kanssa. Koko homma kruunattiin vielä kreikkalaisella jugurtilla ja lime-lohkoilla.

Alkuperäinen resepti täältä.

Marokkolainen lammaspata kuskusin kera

n. kilo lampaan luutonta lapaa kuutioina

2 sipulia
3 valkosipulin kynttä
peukalonpään kokoinen pala tuoretta inkiväärtä
1 tl korianterin siemeniä
1 tl jauhettua kanelia
1 rkl tomaattipyrettä
2 purkkia tomaattimurskaa
pari ruokalusikallista hunajaa
suolaa
pippuria

400g kuskusia
1 granaattiomenan siemenet
3 rkl oliiviöljyä
1 sitruunan mehu
500ml kanalientä
tuoretta minttua
tuoretta korianteria
suolaa
pippuria

kreikkalaista jugurttia
lime-lohkoja

Lämmitä uuni 160c. Paista silputut sipulit, valkosipulit, inkivääri ja mausteet isossa padassa ja anna paistua liedellä kansi suljettuna n. 5 minuuttia. Lisää sitten lammas, tomaatit ja hunaja ja kiehauta. Siirrä pata uuniin ja hauduttele parisen tuntia kunnes liha on mureaa.

Laita kuskus kulhoon ja sekoita joukkoon oliiviöljy ja sitruunamehu. Kaada joukkooon kuuma kanaliemi, lisää suola ja pippuri, ja jätä tekeytymään n. 10 minuutiksi kelmun alle. Sekoita joukkoon granaattiomenan siemenet, silputtu minttu ja korianteri ja tarjoa lammaspadan ja jugurtin kera.

My best friend stopped by briefly last week on her way to Ghana. On the way to our house I told her that I was making dinner and for some reason she wanted/requested/demanded a roast duck. Say what?! There were definitely no roast ducks in sight, I had delicious Moroccon lamb already in the oven! So perhaps next time my friend...

Looked that the lamb did the job though, and I particularly enjoyed the couscous that had some pomegranate seeds, mint and coriander in it. The whole thing was served with yoghurt and lime wedges, pretty delicious I have to say.

Recipe from here. 

Sticky chicken and preserved lemons

Täytyy myöntää että vuosien aikana olen kokeillut aikamoisen monta Nigel Slater:in reseptiä. Tyyppi vaan jotenkin kulkee samoilla linjoilla kokkailujen kanssa; ei turhaa söpöstelyä, selkeillä linjoilla menemistä ja äärimmäinen herkuttelu päämääränä. Ei siinä, kyllä söpöstelykin silloin tällöin ihan mukavaa on!

Tämä kana-resepti oli kyllä aika herkullista, ja saatiin vihdoinkin käyttöön vähän aikaa sitten ostetut säilötyt sitruunat. En ole niillä ennen kokkaillutkaan, mutta herkkua olivat. Vinkiksi ihan että kannattaa odottaa hetken aikaa sen jälkeen kun kanat on otettu uunista, koska ainakin meillä kastike muuttui paksummaksi ja vähän jotenkin täyteläisemmäksikkin kun se oli vähän jäähtynyt. Seuraksi sopisi tosi hyvin kuskus, me syötiin ihan vaan salaatin kera.

Alkuperäinen resepti täältä.

Hunaja-koivet

4 kanankoipea (meillä oli reidet ja nuijat erikseen)

1 rkl kokonaisia mustapippureita
2 sitruunan mehut
pari lorausta juoksevaa hunajaa
1 rkl ryytisinappia
2 valkosipulinkynttä
ripaus suolaa

2-3 säilöttyä sitruunaa
kourallinen vihreitä oliiveja
kourallinen lehtipersiljaa

Jauha mustapippurit huhmareessa karkeahkoksi rouheeksi ja sekoita sitruunamehun, hunajan, sinapin ja silputun valkosipulin kanssa yhteen isossa kulhossa. Lisää kanat marinadin joukkoon, sekoita, ja jätä marinoitumaan mahdollisimman pitkään.

Lohko säilötyt sitruunat ja poista hedelmäliha. Silppua jäljelle jääneet kuoret ohuiksi suikaleiksi. Siivuta vihreät oliivit ja silppua lehtipersilja. Sekoita kaikki yhteen ja jätä odottamaan kanoja.

Kuumenna uuni 200c ja lado kanat laakeaan vuokaan. Kaada loppu marinadi päälle ja paista uunissa 45 -60 minuuttia. Käännä kanat puolessa välissä, jotta kumpikin puoli ruskistuu.

Ota kanat pois uunista, ja ripottele sitruuna-oliivi-seos päälle. Anna jäähtyä jonkin aikaa ja nauti!

I have to admit that during last years I have tried quite few Nigel Slater's recipes. His cooking just kind of follows same type of wa

ys to ours; not too fancy, basic and straightforward and the end result always aiming for ultimate feast. Not that there is anything wrong with fancy and complicated cooking once in a while as well.

This sticky chicken recipe was delicious and we were finally able to use some of the preserved lemons from the jar that we got few months ago. I actually have never cooked with them before, and found them really nice. Just as a tip I would say that it might be good to leave the chicken for a little while after taking it from the oven. At least for us, the juices became much more thick and sticky (=delicious) after we left them for a bit.

Recipe from here.

Tandoori chicken in the oven

Ilmat suosivat vähän aikaa sitten Lontoossa ja vihdoin viimein tuntui keväältä. Miten tämän vuoden talvi tuntuikin niin pitkältä ja pimeältä?

Meillä oli tarkoituksena avata grilli-kausi eräänä viikonloppuna, mutta jotenkin pitkän päivän ulkonaolon jälkeen ei jaksettukaan alkaa putsaamaan grilliä ja sytyttelemään tulia. Joten tehtiinkin grillissä tarkoitettu kana ihan vaan normi-uunissa. Olen kerran aikaisemminkin testannut tätä reseptiä ja lopputulos oli silloinkin tosi hyvää.

Ideana on että uuni pistetään heti alkuun tosi kuumaksi, kanaa paistetaan siellä 30-45 minuuttia ja sitten vaan uuni pois päältä ja lihat jätetään vielä muhimaan sinne puoleksi tunniksi. Syötiin kana mangosalsan, valkosipulijugurtin ja riisin kera.

Tandoori uunikana

1 kokonainen kana tai 4-6 kanankoipea
2.5 dl jugurttia
1 tl cayanne-pippuria
1 tl jauhettua maustepippuria
1 tl mustapippuria
2 tl suolaa
1 tl jauhettua inkiväärtä
1 tl jauhettua kanelia
2 tl savupaprikaa
2 rkl Thai chilikastiketta
2 rkl silputtua valkosipulia

Sekoita kaikki marinadin ainekset keskenään joko minigrip pussissa tai isossa kulhossa. Poista kanasta selkärankaViillä kanaan viiltoja ja hiero marinadi kanaan. Pistä kana marinadissaan jääkaappiin mahdollisimman pitkään (meillä oli n. 10 tuntia).

Kuumenna uuni 200 asteeseen. Pistä kana ritilän päälle ja laita uuniin 30 minuutiksi. Älä aukaise ollenkaan uunia tämän puolen tunnin aikana. Jos käytä koipia, puolen tunnin jälkeen käännä ne toisinpäin ja paista uunissa vielä n. 10-15 minuuttia. Tämän jälkeen pistele kanaa paksuimpaan kohtaan ja jos nesteet näyttävät olevan kirkkaita, liha on valmista.

Nyt sammuta uuni, ja jätä liha vielä uuniin n. 20-30 minuutiksi. Jälleen, älä aukaise uunia tänä aikana. Lopputulos pitäisi olla rapeakuorinen ja hyvin mehevä kana.

Alkuperäinen resepti täältä.

Few weeks ago we finally had some lovely weather in London and it actually felt like spring finally. For some reason this winter has felt particularly cold, dark and long!

We were planning to open the barbeque season, but after spending the whole day out we didn't have the energy to start scrubbing the barbeque and wait for the coals to be perfect. That's why I made this chicken in the oven instead.

The idea in this is that you turn your oven very hot, bake your chicken in it for 30-40 minutes and then turn off the oven but leave the chicken in for another 30 minutes or so. The result is crispy and very tender meat.

We had the chicken with some mango salsa, garlic yoghurt and rice. Nice!

Recipe from here.

Pasta Masterclass

Eräänä päivänä anoppini toi pastakoneensa meille ja koitin ensimmäistä kertaa omatekemää pastaa. Helppoa kuin heinänteko sanoisin, kunhan vaan on aikaa ja kärsivällisyyttä pitkien taikinakaistaleiden kanssa.

Teimme kasan tagliatellea ja lopusta taikinasta lasagnelevyjä jotka kuivatin yön yli. Tagliatelle meni saman tein minun, pikku-pötkylän ja T:n suihin hyvän tomaattikastikkeen ja basilikan kera. Kone jäi meille hoitoon joksikin aikaa, joten eiköhän me koiteta tätä pian uudestaankin!

Tuore-pasta

400g 00' jauhoja
4 kananmunaa
ripaus suolaa
tarvittaessa pieni loraus oliiviöljyä

Kaada jauhot pöydälle pieneksi keoksi. Riko kananmunat keon keskelle, ripauta hieman suolaa päälle, ja ala sitten varovasti sekoittamaan koko komeutta taikinaksi. Taikinaa joutuu vaivaamaan jonkin aikaa kunnes siitä tulee elastista, ja jos jossain vaiheessa tuntuu että taikina on liian kuivaa, kaada pöydälle ihan vähän oliiviöljyä ja pyörittele taikinaa siinä.

Kääri taikinapallo kelmuun ja laita pariksikymmeneksi minuutiksi jääkaappiin. Tämän jälkeen ota taikinasta noin golf-pallon kokoisia palloja ja lähde vetämään niitä pastakoneen läpi. Vedä taikinakaistaleita koneen läpi joka kerta siirtäen asetuksia pienemmälle, kunnes kaistaleet ovat läpikuultavia. Vedä kaistaleet tämän jälkeen haluamasi pasta-asetuksen läpi ja keitä joko samantein tai laita roikkumaan ja kuivumaan muutamaksi tunniksi. Pastaa ei tarvi keittää paria minuuttia kauempaa.

One day my mother-in-law came over with her pasta-machine and I tried to make my own pasta for the first time. Easy peasy lemon squeezy, I'll say, just if you have time and patience with the long and thin strands of dough.

We did a pile of tagliatelle and the rest of the dough into sheets of lasagne which I dried over night on the kitchen counter. The tagliatelle disappeared straight away with some lovely tomato sauce, and me, little dude and T couldn't have enjoyed it more. The machine stayed in our house for a bit so I think I will try this again very soon!

Fresh pasta

400g 00' flour
4 eggs
pinch of salt
olive oil if needed

Pour the flour on the table into a pile. Crack the eggs in the middle of the pile, pinch a little bit of salt on top and then start working the mix slowly together. You might need to kneed the dough for a while in order to make it nice and smooth and if it feels a bit dry, just pour tiny bit of olive oil on the table and kneed the dough on top of it.

Wrap the dough into clean-film and leave to rest for 20 minutes or so. After this, take golf ball-sized pieces from the dough and run them through the pasta machine. Pull the sheets of dough through the machine by switching the settings into smaller each time. After the sheet is almost transparent, pull it through the pasta setting of your choice and either boil the pasta straight away or put the strands to dry for few hours. You only need to boil this pasta for couple of minutes.

Holiday...

Kello Viiden Teen hiljaiselo selittyy kivalla Suomi-lomalla, ja silloinhan ei stressailla vaan nautitaan perheestä, ystävistä ja esimerkiksi näistä ihanista äidin muikuista! Palaamme ihan pian!

The silence in Kello Viiden Tee is explained by a lovely holiday in Finland. Obviously no stress is allowed on holidays, and the days are filled with family, friends and for example enjoying these mum's delicious fried vendances! We'll be back very soon!

Sichuan Pork Wontons

Jos haluaa joskus hetken itselleen ja ajatuksilleen, voi tietenkin mennä vaikka uimaan tai kävelylle, tai pötköttelemään, tai kirjastoon tai mitä vaan. Mutta meikäläinen suosittelee kyllä vaihteeksi pienten kiinalaisten lihanyyttien väsäämistä. Jos jossain, niin tässä automaattisestikkin siirtyy melkein meditoimaan koska tekniikan opittua kädet vaan jatkavat automaattisesti nyyttien väsäämistä vaikka ajatukset ja mieli karkaakin ihan jonnekin muualle.

Tein Sichuanin wonton-nyyttejä Perjantai-illaksi ja kyllähän niiden tekemisessä hieman aikaa venähti, mutta kyllä kannatti. Kuten sanottu, tekniikan opittua homma on aika suoraviivaista ja lopputulos tosiaan palkitsee.

Wonton-taikinalevyjä taitaa löytyä nykyään jokaisen Aasialaisen supermarketin pakaste-altaasta. Ne ovat niitä 7x7cm neliöitä, ei siis isoja taikinalevyjä mitä yleensä käytetään kevätrulliin jne Me syötiin nyytit ihan vaan riisin ja osterikastikkeen ja valkosipulin kanssa paistettujen pak choin ja kiinankaalin kanssa.

Wonton-nyytit

wonton taikinalevyjä
500g possun jauhelihaa
peukalon kokoinen pala tuoretta inkivääriä
4 valkosipulin kynttä
3rkl perunajauhoja
2rkl kuivaa sherryä
2 rkl soijakastiketta
1 kananmuna

kiinalaista etikkaa (tai ihan mitä vaan muuta etikkaa)
chili-öljyä
soijakastiketta

Silppua valkosipulit ja inkivääri pieneksi. Yhdistä ne jauhelihan, perunajauhojen, sherryn ja soijakastikeen kanssa. Ota teelusikallinen täytettä ja pistä se wonton-taikinalevyn keskelle. Voitele reunat pikaisesti kananmunalla ja käännä kulmat vastakkain kolmioksi. Voitele taas kaikki reunat kananmunalla ja käännä kertaalleen vielä toiseksi kolmioksi ja siirrä liinan alle odottamaan kunnes olet saanut kaikki nyytit tehtyä.

Keitä iso kattilallinen vettä ja kun se kiehuu kunnolla, keitä nyytit osissa n. 5 minuuttia ja siirrä talouspaperin päälle kuivumaan.

Kun olet saanut kaikki nyytit keitettyä sekoita keskenään etikka, chili-öljy ja soijakastike ja kaada kypsien nyyttien päälle.

If you want some time for yourself obviously you can go swimming or have a walk, a nap, or visit library or anything really. However, if you really want just go through your own thoughts I would highly recommend just making big batch of Chinese dumplings. After getting the hang of how the dumplings are done, you switch on almost to a meditative level as your hands just continue making the dumplings but your mind and thoughts are somewhere totally different. Quite relaxing!

I made Sichuan pork wontons for Friday night and they took quite a while to make, but I would say it was all worth it. As said, after you get the technique right it is all pretty straightforward.

You can find wonton wrappers from all Asian supermarkets nowadays, just look from the freezer section. We had the dumplings just with rice and some pak choi and Chinese cabbage fried with garlic and oyster sauce.

Recipe from here.

Siken avulla sukkelaan

Kaveri oli tulossa kyläilemään ja kauppaan ei ehtinyt. Mietin että mitä ihmettä nyt tarjoaisin kun hedelmä-kulhossakin pötkötteli vain yksinäinen banaani mikä sekin oli menossa pikku-pötkylälle jugurtin sekaan.

Googlailin pikaisesti netistä nopean mantelikakun reseptin, jonka alkuperä ilmeisesti kuuluu Sumarin Sikelle. Ei yhtään pöllömpi kakku, ja todellakin nimensä veroinen pika-leipomus. Kaikki aineet kulhossa vain sekaisin ja uuniin. Jauhettujen manteleiden sijasta käytin mantelilastuja jotka eivät ihan täysin kyllä toimineet samalla tavalla, mutta ihan hyvää tuli silti. Ripottelin myöskin kakun päällä oleville mantelilastuille hieman sokeria ennen uuniin laittoa, ja se toi kakulle kivan rapeahkon pinnan.

Tarjosin kakun anopin morello-kirsikkahillon ja creme fraichen kanssa, ja eihän se ystävä sitten loppujenlopuksi päässytkään kylään ja kakku täytyi syödä ihan yksikseen teekupin kanssa sohvalla nököttäen ja nauttien hiljaisuudesta mini-tyypin nukkuessa päikkäreitä. Ei hassumpaa!

Alkuperäisen reseptin löysin loppujenlopuksi täältä.

My friend was coming for a visit one day and I just didn't have time to go to the shop. I was wondering what on earth I could offer her as the fridge looked pretty empty and in the fruit bowl there was just one sad little banana left, which was anyway heading to the little dude's yoghurt later on. 

I did a quick Googling and found a recipe which apparently was originally by Finnish celebrity cook, Sikke Sumari. This was super quick and easy and you just basically had to mix everything together and chuck it in the oven. Instead of ground almonds I used sliced ones which didn't work as well in my opinion, but the cake was still nice. I also sprinkled some caster sugar on top of the cake before putting it into the oven which gave it a lovely crispy crust.

I served the cake with my mother-in-law's morello cherry-jam and some creme fraiche. My friend never actually made it and I had to eat the cake by myself, with a cup of tea and enjoying the silence while the little dude was having a nap. Not bad at all!

Almond cake

200g melted butter
3dl flour
1dl ground almonds
2dl caster sugar
1 tsp baking powder
150ml milk
1 egg
10 drops of almond extract

Mix all the dry ingredients together. Add melted butter, milk and egg and mix. Pour the cake into a tin, sprinkle with sliced almonds and little bit of caster sugar and bake in 175c for 30 minutes or when the cake is golden brown and the stick that you poke it with comes out clean.

Upside-down aubergines

Olen hehkutellut kaikille jo jonkin aikaa Phaidonin uusinta keittokirjaa "The Lebanese Kitchen", koska se vaan on niin älyttömän hyvä. Tuntuu että jokaista reseptiä haluaisi kokeilla just eikä nyt. Ostimme kirjan äitienpäivä-lahjaksi anopille, mutta luulen että opus täytyy hommata tähän huusholliinkin.  Reseptit kirjassa ovat ihanan mausteisia, ei niinkään tulisella tavalla vaan ihanan pehmeällä ja aromaattisella.

Keittelimme kirjasta pari reseptiä Ranskan reissullamme, ja viime viikolla kokeilin kivan kuuloista munakoiso-vuokaa joka oli kyllä aikas hyvää. Ulkonäöltään hieman epäonnistuin vuoan kanssa, koska en hoksannut että munakoisoilla olisi voinut vuorata koko paistovuoan jotta lopputulos olisi ollut nätimpi kun se lopulta käännettiin ylösalas, mutta toimi tämä ihan näinkin.

Tarjosin paistoksen ihan perus valkosipuli-jugurtin kanssa.

Munakoiso-paistos

2 isoa munakoisoa
500g lampaan jauhelihaa
1 sipuli
1/2 tl jauhettua kanelia
1/2 tl maustepippuria
1/2 tl juustokuminaa
1 rkl tomaattipyrettä
600ml kasvis- tai kanalientä
200g basmati-riisiä
1 kanelitanko
25g pinjansiemeniä paahdettuina
25g mantelilastuja paahdettuina
suolaa
pippuria

Siivuta munakoisot pituus-suunnassa n. 5mm paksuisiksi siivuiksi. Voitele siivut oliivi-öljyllä ja paista parilalla viitisen minuuttia kunnes ne ovat kypsiä. Mausta suolalla ja pippurilla ja siirrä sivuun odottamaan.

Paista jauheliha pannulla ja lisää joukkoon sipuli. Paista kunnes sipuli on pehmennyt ja jauheliha ruskistunut. Lisää tomaattipyre, kaneli, maustepippuri, juustokumina, suola ja pippuri. Kaada pannuun 200ml kasvis- tai kanaliemestä ja anna porista n. 10 minuuttia. Siirrä sitten sivuun odottamaan.

Kaada kattilaan 300ml kasvis- tai kanaliemestä ja lisää riisit joukkoon. Tiputa sekaan kanelitanko, kiehauta ja anna sitten riisin muhia pienellä lämmöllä kannen alla n. 10 minuuttia tai kunnes kaikki neste on imeytynyt tai riisi kypsää.

Vuoraa 20cm levyinen paistovuoka munakoiso-viipaleilla. Kaada päälle puolet lammas-seoksesta ja sen päälle puolet riisistä. Lado päälle taas kerros munakoisoja ja lisää taas kerrokset lammasta ja riisiä. Lado lopulta taas loput munakoisot vuoan päälle, kaada loput kasvis- tai kanaliemestä joukkoon ja paista vuokaa foliolla peitettynä 190c uunissa n. 20 minuuttia. Poista folio ja paista vielä n. 10 minuuttia.

Anna vuoan vetäytyä n. 10 minuuttia ja kumoa sitten ylösalaisin tarjoiluastialle. Ripottele päälle paahdetut pinjansiemenet ja mantelilastut ja nauti!

I've been so excited about Phaidon's new cookbook "The Lebanese Kitchen", just because it is great. You feel like you want to try all the recipes straight away. T got the book for mothers day for my mother-in-law and I think we need to get one for ourselves too. The recipes are delicious and spicy, not in a hot but more like soft and aromatic way.

We tried couple of the recipes already on our trip in France and last week I gave a try to an upside-down aubergine bake, which was rather nice. Appearance could have been better, but I missed the fact that you should have covered also the sides of the baking dish with aubergine to make it look nice. Still tasted really good.

Upside down aubergines

2 big aubergines
1 onion
500g minced lamb
1/2 tsp cinnamon
1/2 tsp cumin
1/2 tsp allspice
1 tbsp tomato purée
600ml vegetable or chicken stock
200g basmati rice
1 cinnamon stick
25g toasted pine nuts
25g toasted sliced almonds
salt
pepper

Slice the aubergines lengthwise to a 5mm thick slices. Brush them with olive oil and fry in a griddle pan until soft. Season with salt and pepper and set aside.

Fry the mince in a pan and add the onion and cook until both have taken some colour. Add the spices, tomato purée and 200ml of the stock and let it bubble for 10 minutes. Set aside to cool.

Pour 300ml of the stock to a pan and mix in the rice. Drop in the cinnamon stick, bring to boil, and turn down the heat then and let it simmer under a lid for 10 minutes or until all the liquid has disappeared or the rice cooked through.

Line the bottom and the sides of a 20cm baking dish with the aubergine slices. Top with half of the lamb mixture and then half of the rice. Add another layer of aubergines and again the rest of the lamb and the rice. Top the whole thing with the remaining aubergines, pour in the remaining stock and cover with foil. Bake in 190c oven for 20 minutes, remove the foil and bake for another 10 minutes. Let the dish cool for 10 minutes and then turn upside down to a serving dish. Sprinkle with pine nuts and almonds and serve.

Shepherds Pie

Meidän pääsiäislammas meni vähän höpöksi tänä vuonna ja tunsin suurta surua kun katselin 2.5 kilon lampaanjalkaa uimassa syömäkelvottomassa liemessä. Ajattelin kokeilla Jamie Oliverin italialaista pata-reseptiä mikä muhi uunissa yön yli. Reseptiin tarvittiin mm. neljä rosmariinin oksaa, neljä ruokalusikallista tuoretta, vastarouhittua mustapippuri ja kaksi pulloa punaviiniä. Taisi olla meikäläisen rosmariinit jokseenkin tuuheassa kunnossa, pippurit melkoisen väkeviä tai jokin reseptissä oli vikana koska liemi muistutti enemmänkin rosmariinista saippuavettä kuin maustettua herkkua. Yök!

Onneksi kuitenkin pelastin lihan lillumasta liemestä ja tein osasta pastakastikkeen, mikä toimi ihan ok. Lopusta lihasta tekaisin arki-iltana shepherds pie:n, koska huomasin että tätä perus-laatikkoa en ollut aiemmin tehnytkään.

Hyvää tuli, mutta olisihan sen hyvän ja murean lampaanlihan ehkä vähän paremminkin käyttää.

Shepherds pie

n. 1kg perunoita
voita
maitoa

n. kilo lampaan jauhelihaa (tai hienonnettua lihaa)
1 sipuli
2 valkosipulin kynttä
2 porkkanaa
2 rkl tomaattipyrettä
2 rkl Worcestershire kastiketta
500ml lihalientä
suolaa
pippuria

Paista hienonnettu sipuli kunnes se on hieman ruskistunut. Lisää sekaan lampaanliha ja paistele kypsäksi. Lisää valkosipuli ja hienonnetut porkkanat ja paista vielä pari minuuttia. Kaada liemi ja kaikki loput aineet pannulle ja anna hautua n. 40 minuuttia.

Sillä aikaa keitä perunat ja muussaa voin ja maidon kanssa.

Kaada lammas-seos vuokaan ja peitä perunamuusilla. Vetele laatikon pintaan haarukalla rannut ja paista 160c uunissa n. 25 minuuttia kunnes pintaan on tullut hieman väriä.

Our Easter lamb turned out to be a bit of a fail this year. I wanted to try Jamie Oliver's italian casserole which was put in the oven over night. The recipe included e.g. 4 sprigs of rosemary, 4 tablespoons of freshly ground black pepper and two bottles of red wine. My rosemary must have been pretty bushy one, pepper particularly spicy or something else wrong in the recipe because the end result reminded more like a rosemary flavoured soapy water than delicious gravy. 

Luckily I was able to save the meat from the horrible sauce, and put some of it in a pasta sauce. The rest ended up to a shepherds pie on a week night, because I realised that I've never actually cooked it myself. 

It was good, but I think a nice 2.5kg leg of lamb could have been used a little bit better thank mushed and topped with mash.

Shepherds Pie

about a kilo of potatoes
butter
milk

about a kilo of minced (or finely chopped) lamb
1 onion
2 garlic cloves
2 carrots
2 tbsp tomato paste
2 tbsp Worcestershire sauce
500 ml stock
salt 
pepper

Fry the chopped onion until slightly browned. Add the meat and cook through. Add garlic and chopped carrots and fry couple of more minutes. Pour in the stock and all the remaining ingredients. Let the sauce bubble in a low heat for about 40 minutes.

In the mean time boil the potatoes and mash together with some butter and milk. Pour the lamb mixture into a baking dish and top with the mash. Scrape the top of the mash with a fork and bake the pie in a 160c oven for about 25 minutes.

Hot Cross Buns

Pääsiäinenkin sitten tulla tupsahti. Täytyy myöntää että näin äitiyslomalla nämä arjet ja juhlapyhät menevät vähän samaan syssyyn, erona vain että T on onneksi yleensä kotona. Mutta ei tällä kertaa; tyyppi on huidellut Japanin mailla jo parisen viikkoa joten varmaan senkin vuoksi tämä Pääsiäis-fiilis meinasi mennä vallan ohi.

Onneksi sain kuitenkin hyvän tekosyyn leipaista jotain juhlaan sopivaa kun ystäväni tuli päivä-kahville pitkä-Perjantaina. Paikalliset hot cross buns:it tulevat kauppoihin jo melkein vuoden alusta ja ne kuuluvat Pääsiäiseen ihan niin kuin suklaamunat ja narsissitkin. Kyseessä on hieman briossimainen pulla josta löytyy yleensä rusinoita, muita kuivattuja hedelmiä ja appelsiinin kuorta. Buns:it syödään joko ihan sellaisenaan tai paahtimessa paahdettuna ja voilla siveltyinä. Kerroin muuten suomalaisesta virpomis-perinteestä eräs päivä, ja täkäläiset eivät uskoneet että noidilla on niinkin iso osa suomalaista Pääsiäistä. Mistä tämä muuten johtuu, tietääkö joku?

Freestylasin aikakausilehdestä löytämääni reseptiä ja pullista tuli ihan hyviä. Ehkä vähän kuivahkoita, mutta luulen että nämä toimivat aika hyvin viikonlopun aamiaisella paahdettuna kun T:kin vihdoin huomen-illalla kotiutuu. Jee!

Hot Cross Buns

500g jauhoja
2 rkl jauhettua kanelia
14g kuivahiivaa
30g sokeria
ripaus suolaa
1 sitruunan kuori
50g rusinoita
50g kuivattuja aprikooseja
30g pähkinöitä (itse käytin saksanpähkinöitä)
30g voita
1,5 dl vettä
1 dl maitoa
1 kananmuna

Risteihin:

vettä
vehnäjauhoja

Kuorrutukseen:

vettä
tomusokeria

Sekoita kaikki kuivat aineet keskenään. Sulata voi maidon ja veden kanssa kattilassa ja anna jäähtyä hetken. Vatkaa kananmuna nesteiden joukkoon ja lisää neste jauhojen sekaan. Vaivaa taikinaa n. 10 minuuttia ja jätä sitten nousemaan noin tunniksi. Tunnin jälkeen muotoile taikinasta 12 palloa ja lado ne vieretysten pellille ja jätä nousemaan vielä n. puoleksi tunniksi. Sekoita hieman vettä ja vehnäjauhoja kunnes koostumus muistuttaa hieman vetelää jugurttia. Laita seos pursotinpussiin ja vedä siitä risti-kuvio jokaisen pullan päälle. Paista 220c uunissa n. 25-30 minuuttia kunnes pullat ovat kypsiä. Pullien vielä ollessa kuumia, sekoita tomusokerista ja vedestä ohuehko tahna ja voitele tällä pullat.


So it's Easter time! I have to admit that while being on maternity leave holidays and normal weekdays feel more or less the same, only difference having T at home. But not this time. He's been in Japan nearly two weeks already, so perhaps that also contributed to the fact that I nearly didn't even realise that it was Easter.

Luckily I got a good excuse to prepare something for the holiday when my friend came over for a tea. I made some hot cross buns which turned out ok. I think these will be best toasted with butter for this weekend's breakfast joined with a cup of tea and the company of T, who finally returns home tomorrow evening, yay!

I told my mother-in-law little while ago about Finnish Easter tradition which I loved while I was a child. On Easter Sunday small children dress up as little witches and go from door to door with some willow branches which they have decorated normally with colourful feathers. They do a little spell/blessing at the door, give the brach to the house and the person at the door "pays" back with some sweets, money etc. Kind of trick or treating. I have no idea where this tradition comes from, but I used to love it so there you go!

Hot Cross Buns

500g flour
14g fast acting dried yeast
2tbs ground cinnamon
30g sugar
pinch of salt
rind of 1 lemon
50g sultanas
50g dried apricots
30g nuts (I used walnuts)
30g butter
150ml water
100 ml milk
1 egg

For crosses:

flour
water

For glaze:

icing sugar
water

Mix all the dry ingredients together. Melt the butter in a pan with water and milk and let it cool for a bit. Whisk the egg to it and pour the mixture with the dry ingredients. Knead for about 10 minutes and leave to rise for at least an hour. After an hour shape 12 balls from the dough and put them on a baking tray. Let them rise for another 30 minutes or so. Mix some flour and water until the consistency reminds slightly runny yoghurt. Put this in a piping bag and make the crosses on top of the buns. Bake the buns in 220c for about 25-30 minutes or until done. When they are still hot, mix together icing sugar and water to a thin paste and glaze the buns with this mixture.

Maassa maan tavalla

Jos nyt kerta ollaan Ranskassa niin eiköhän ainakin yksi sipulikeitto synny. Koska sitähän ranskalaiset syövät ihan koko ajan, eikös niin? Sipulinoksat kaulan ympärillä, baskeri päässä, patonki kainalossa, "mais oui, mais oui!".

Viime viikko vei minut ja pikku-pötkylän tuttuun Bretagneen pakoon Lontoon viimoja ja lumisateita. Bretagnessa tuntui jo kivan keväiseltä, narsissit kukki ja aurinko oli pitkään ylhäällä kun käveleskeltiin pötkiksen kanssa maalais-teitä ja vilkuteltiin laiduntaville lehmille ja possuille karsinoissa.

Silti tuntui että keitto tekisi poikaa ja anoppini keksi että josko hauduteltaisiin hyvä sipulikeitto pitkästä aikaa. Haudutimme liemen yön yli ruokahauduttimessa kananaluista ja vasikanluista, palasta naudan luista lapaa, parista porkkanasta ja sipulista. Seuraavana päivänä ei tarvinnut kuin paistella iso kasa sipuleita voissa pitkän aikaa, lisätä hyvä liemi ja ripaus siideri-etikkaa ja suolaa ja pippuria. Päälle pala paahtista ja paljon gruyere-juustoa, ja kyllähän toimi.

Must be that once in France, one should make a French onion soup. That's all French people eat, right? With onions hanging from their shoulders, wearing barrettes, baguette under their arm, "mais oui, mais oui!".

Last week me and little dude escaped cold and windy London to familiar Brittany. You could really feel spring there with daffodils blooming and sun being up and warming us when we 

strolled the country lanes and waved to the cows and pigs. 

Despite the warmth I still felt a bit like a nice bowl of hot soup and my lovely mother-in-law suggested that we would do a nice classic French onion soup. She made a fantastic stock in a slow cooker over night with chicken carcass, piece of bony beef, some veal bones and carrots and onions. The next day you only had to fry loads of onions with butter for a long time and then just add stock. For seasoning we put some cider vinegar, salt and loads of black pepper. Topped the whole thing with piece of toast and gruyere-cheese, and voilá!

Munakoisoa - Jee!

En oikein ymmarrä miten joku ei voi pitää munakoisosta (äiti!). No, onhan se ehkä joskus vähän limaista ja löllöä, mutta silti. Minusta munakoisossa on jotain tosi kotoista ja kun sitä syö niin tuntuu että maha vaan hymyilee kun sitä hellitään pehmeällä ja lempeällä muniksella.

Tämä resepti tuli T:n äidiltä, joka hoitaa aika hyvin persialaisen keittiön salat. Resepti toimii lihan lisäkkeenä ja myöskin hyvänä dippinä. Omaan makuuni sahrami oli ehkä vähän liian voimakasta annokseen joten malttia sen kanssa kun laitatte.

Munakoiso-dippi

2 isoa munakoisoa
1 sipuli
4 valkosipulinkynttä
2dl jugurttia
1 rkl tuoretta minttua
hyppysellinen sahramia
kourallinen saksanpähkinöitä
oliiviöljyä
suolaa
pippuria

Kuumenna uuni 170c, pistele munakoisoihin runsaasti reikiä haarukalla ja laita ne uuniin paistumaan tunniksi. Ota ne tunnin jälkeen pois, anna jäähtyä ja sen jälkeen kuori ja muussaa.

Silppua sipuli ja valkosipuli ja paista öljyssä kunnes ne ovat hieman ottaneet väriä. Lisää muussattu munakoiso, suola ja pippuri ja anna porista miedolla lämmöllä n. 5 minuuttia. Anna seoksen jäähtyä. Liota hyppysellinen sahramia ruokalusikalliseen kuuma vettä ja laita sivuun.

Siirrä jäähtynyt seos tarjoilu-astiaan. Sekoita joukkoon jugurtti ja koristele rouhituilla saksanpähkinöillä, sahrami-vedellä ja tuoreella mintulla.

I don’t really understand people who don’t like aubergine (e.g. my own mother!). I know that sometimes it can get a bit mushy and slimy but still. I find aubergines very comforting and when you eat them feels like your stomach is just having a lazy big smile because it’s being fed with this soft and smooth deliciousness.

This recipe came from T’s mum, who is quite an expert with Persian cooking. The recipe works well as a side dish with meat, or just as it is as a dip. I felt that for my liking the saffron was quite strong, so be a bit careful when adding that.

Aubergine dip

2 big aubergines
1 onion
4 cloves of garlic
200ml yoghurt
1 tbsp fresh mint
pinch of saffron
handful of chopped walnuts
olive oil
salt
pepper

Heat the oven to 170c, prick the aubergines with a fork and put them in the oven for an hour. After an hour let them cool and then peel and mash.

Chop the onion and the garlics and fry in an olive oil until they have taken some colour. Add the aubergine, salt and pepper, and let it simmer for 5 minute in a low heat. Dilute pinch of saffron to a tablespoon of hot water and set aside.

Pour the aubergine mixture to a serving dish and mix with the yoghurt. Sprinkle with the saffron water, walnuts and mint and serve.

Sourdough - The result!

Nyt sitten koitti päivä jolloin hapanjuuri näytti melkoisen hyvältä ja ajattelin vihdoin leipaista siitä leivän. Olin tosiaan viime viikon sitten ruokkinut sitä siihen malliin että lisäsin kuten ennenkin 50/50 jauhoja ja vettä mutta en heittänyt ollenkaan vanhempaa juurta pois. Jäljelle jäi mukavasti kupliva juuri, joka ihan selvästi huusi että : "no hittolainen, käytä nyt mua johonkin kun kerta aloiti!" Joten minähän käytin.

Mitään pikaruokaa hapanleivän leipominen ei kyllä ole, mutta palkitsee kyllä hyvinkin leipojansa. Tulevaisuudessa parhain tapa taitaa olla jättää taikina kohoamaan yön yli, jotta sitten aamulla voi leipoa sopivasti lämpimän leivän ja turhaa odottelua ei tarvi tehdä. Leivästä tuli ihanan rapea, mukavan pehmeä sisältä ja aikas täydellisen makuinen hapanleipä vaikka itse sanonkin. Eli kaikenkaikkiaan sanoisin että kyllä kannatti. Tässä vielä vaiheet juren tekoon lyhykäisyydessään:

• Sekoita pieni kourallinen ruisjauhoja ja hieman vettä ja muotoile massasta pallo. Heitä hieman jauhoja päälle ja jätä pallero kulhoon jonnekin kaapin perälle viideksi päiväksi.
• Viiden päivän jälkeen siirrä pallero puhtaaseen purkkiin ja muussaa veden kanssa kunnes koostumus on vellimäistä. 
• Ruoki nyt juurta päivittäin viikon ajan hieman auki jätettyn purkkiin kaatamalla suurimman osan vanhasta juuresta pois ja sekoittamalla sen jälkeen uudet vedet ja jauhot joukkoon (50/50). Ensimmäisellä kerralla kannattaa lisätä myös lusikallinen luonnonjugurttia. Happamuus kuulemma paranee tästä.
• Viikon jälkeen jätä vanhan juuren heittäminen pois ja jatka vain jauhojen ja veden lisäämistä. Tässä vaiheessa lisäsin 1dl vettä ja 1dl jauhoja.
• Kun juuri on kuplivaa ja sitä on tarpeeksi paljon, leivo!
• Siirrä juuri jääkaappiin ja ruoki tästä lähtien n. kerran viikossa.

Juuri pitäisi nyt tosiaan säilyä niin kauan kuin sitä jaksaa ruokkia. Eikä sen pitäisi helposti hätkähtää vaikka ruokkiminen joskus venähtäisikin. 

Emman ensimmäinen hapanleipä

200g hapanjuurta

300g vehnäjauhoja

100g graham-jauhoja

225ml lämmintä vettä

1,5 tl suolaa

Sekoita kaikki aineet keskenään ja vaivaa hyvin, ainakin se 10 minuuttia. Pistä taikina kulhoon, peitä ja jätä nousemaan kaksinkertaiseksi. Tässä menee 2-4 tuntia, riippuen kuinka kylmä keittiössäsi on. Kun taikina on noussut, muotoile siitä leipä, siirrä pellille ja jätä taas nousemaan ainakin 2 tunniksi. Paista leipä sitten 200c (kiertoilmauuni) n. 35 minuuttia kunnes naputellessassi kuorta, leipä kuulostaa ontolta. Uuniin kannattaa myös paiston alussa heittää pari jääpalaa, tämä auttaa saamaan kuoren rapeaksi.

So the day came when my starter looked quite good and I decided to give it a go and bake my first bread. During the last week I had fed the starter in a normal way (50% water/50% flour), but hadn't thrown any of the existing starter away. End result was nice and bubbly starter which was obviously saying: "Come on, just use me then!". So I did.

It's not a quick thing to make a sourdough, but I think the end result makes it worth it. In the future the best way to do this might be just to make the dough in the evening and leave it to rise overnight. That way you don't need to do any unnecessary waiting and will get nice and fresh bread first thing in the morning. The end result was great with a crispy crust and soft inside. Pretty good first sourdough, even though I say myself. So overall, it was definitely all worth it. Here are briefly the steps I took:

• Mix a handful or rye flour and little bit of water to make a small dough ball. Sprinkle the top with some flour and leave the ball to rest in a bowl for five days.
• After five days move the ball in a clean jar and mash it with water into a soupy consistency. 
• Feed the starter now daily in a slightly open jar by pouring most of the old starter away and replacing it with new water and flour (50/50). On your first feed it's recommended to add also spoonful of natural yoghurt, apparently helps with the acidity.
• After a week, stop pouring the existing starter away and just continue adding new flour and water mixture to the starter. In this stage I was adding 1dl of both.
• When the starter looks nice and bubbly and there is enough of it, bake!
• Move the starter to the fridge and feed from now on about once a week.

The starter should now keep as long as you continue to feed it. And it shouldn't get too upset even though you occasionally even forget it!

Emma's first sourdough

200g sourdough starter

300g white flour

100g wholemeal flour

225ml warm water

1,5 tsp salt

Mix all the ingredients together and knead well, at least for 10 minutes. Put the dough in a bowl and leave it to double it's size. This will take about 2-4 hours, depending how cold your kitchen is. Then mould the dough into a bread and again leave to rest at least for 2 hours. Bake the bread in a 200c (fan) oven for about 35 minutes or when you knock the top of the bread and it sounds hollow. You can also throw couple of ice cubes in the oven in the beginning of the bake, this will help the crust to become even crispier.

Sourdough Pt.2

Nyt on taas viikko vierähtänyt hapanjuureni kanssa, ja olen ollut niinkin uskollinen että olen muistanut huolehtia juuresta joka ikinen päivä. Eli olen kaatanut vellistä melkein kaikki pois ja lisännyt sen jälkeen aina uuden satsin vettä ja jauhoja (0,5dl/0,5dl). Lisäsin myöskin ekalla kerralla lusikallisen jugurttia kun se on kuulemma ihan hyväksi jurelle. Nyt viikon jälkeen juuren pitäisi olla käyttökelpoinen,  ja ihan hyvältä ja kuplivalta se näyttääkin.

Mutta, mutta. Ystäväni Dan kirjassaan neuvoo miten viikon jälkeen juuresta voi koittaa leipaista ensimmäisen leipäsen, johon tarvii "vain" sen 300g juurta. 300 grammaa??!! Miten ihmeessä juurta voi olla 300 grammaa, jos sitä on joka ikinen päivä heitetty pois melkein kaikki? Luin kirjaa uudelleen, mutta ystäväni Dan ei missään mainitse että annosmääriä pitäisi jossain vaiheessa ruveta lisäilemään tai jättää heittämästä vanhaa juurta pois uuden tieltä. Huoh. Lueskelin muita hapanjuuri-sivustoja ja näyttää siltä että nyt pitäisi sitten vissiin vaan alkaa lisäämään uutta juurta ja ei enää heittää vanhaa pois. Joten koitetaanpa tätä ja sitten leivotaan kun massaa on se 300 grammaa. Sitä nyt odotellessa!

Picture from here.

So one week has gone with my sourdough starter with me being extremely good, and taken care of it every single day. I've poured most of the starter away every day and replaced it with equal amounts of water and flour (0,5dl/0,5dl). I also added a spoonful of yoghurt on the first time as it apparently is good. Now after a week I should be able to use the starter, and actually it looks quite good and bubbly.

However. My friend Dan advices in his book how after a week you can bake the first sourdough with your own starter, and you "only" need 300g of it. 300 grams??!! How on earth will you end up with 300 grams when you are supposed to throw away most of it every day? I read the book again, but my dear Dan never mentions that I should be starting to increase the amounts of flour and water and not throw away the old starter. Oh dear. I read other sourdough websites and it looks like I should just start adding more water and flour now and not throw anything out. Or something like that. So I will try that now and see what happens. Will keep you updated!

Kurpitsainen linssipata

Linsseillä taas mennään. Sateiseen ja kylmään päivään linssit vaan sopivat niin kuin nenä päähän. Sain T:n äidiltä puolikkaan kurpitsan pikku-pötkylän soseisiin käytettäväksi mutta lohkaisin siitä myös osan tähän pataan. Toimi!

Alkuperäinen ohje Nigelilta täältä.

Kurpitsainen linssipata

2 sipulia
1 porkkana
1 sellerinvarsi
tuoretta rosmariinia
2 laakerinlehteä
1 valkosipulinkynsi
400g linssejä
1 litra kasvis- tai kanalientä
600g kurpitsaa
2 rkl punaviinietikkaa
tuoretta lehtipersiljaa
suolaa
pippuria
hapankermaa

Silppua sipulit, porkkana ja selleri pieneksi kuutioksi ja kuullota kasarissa kunnes ne ovat hieman pehmenneet. Riivi sekaan hieman tuoretta rosmariinia, tiputa joukkoon laakerinlehdet ja valkosipuli ja kuullota vielä minuutti. Kaada linssit ja kasvis- tai kanaliemi pataan. Leikkaa kurpitsa isohkoiksi lohkoiksi ja lisää pataan. Kaada joukkoon vielä hieman vettä jotta koko homma on nesteen peitossa. Lisää suola, pippuri ja etikka ja anna porista kannen alla hiljalleen n. 45 minuuttia. Tarjottaessa koristele persiljalla ja nokareella hapankermaa.

Lentils, again! They just suit a rainy and cold day so well. I was also given half a pumpkin by T's mother to be used for little dude's pures, and I used some of it in this stew with the lentils as well. Nice and comforting I would say!

Recipe from Nigel can be found here.

Chorizo - tuo rakkaani

Jos pitäisi ottaa jotain autiolle saarelle, minun valintani taitaisi olla chorizo-makkara. Tietty kaikien muitten tarpeellisten juttujen jälkeen (T, pikku-pötkylä, tulitikut, pelastusvene, hiustensuoristus-rauta jne.). Tuntuu että chorizo pelastaa ruoan kuin ruoan, ja toimii niin lihojen, kalojen kuin kasvistenkin kanssa. Juuri sen vuoksi meiltä löytyy sitä jääkaapista melkeinpä aina, ja makkarasta kyhätään aika usein maistuvaa arki-ruokaa kun aika tai energiat on vähissä.

Eilen keittelin kasaan aika perus-soosin tuore-chorizosta ja älyttömän hyvistä purkki-kirsikkatomaateista  ja söimme kastikkeen uunissa paistetuiden kolja-fileiden kanssa. Koko setti oli valmista n. puolessa tunnissa. Jes!

Chorizo-kastike

1 sipuli
3 valkosipulinkynttä
6 pientä tuore-chorizoa tai mielenmukainen pätkä normaalia chorizoa
1 purkki kirsikkatomaatteja tai tomaattimurskaa
suolaa
pippuria
ripaus sokeria
tuoretta korianteria

Poista tuore-chorizoista kuori ja silppua sisusta hieman. Jos käytät normaalia chorizoa, leikkele makkarasta mielesi kokoisia palasia. Paista chorizot pannulla kunnes ruskistuvat ja lisää sitten silputtu sipuli ja valkosipuli. Paistele kunnes sipulit ovat pehmenneet ja lisää tomaatit ja mausteet. Hauduttele miedolla lämmöllä n. puoli tuntia ja ripottele joukkoon korianteri juuri ennen tarjoilua.

If I would have to choose to take something to a deserted island, I think my choice would be chorizo sausage. Obviously after all the other essential things (T, little dude, matches, a boat, hair straighteners etc.). In my opinion, chorizo saves any kind of dish and works really well with everything; meat, fish or vegetables. That's one of the reasons why there's always some in our fridge and we use it a lot when there's just not enough time or energy for anything too complicated.

Yesterday I made pretty simple sauce with fresh chorizo and delicious tinned cherry tomatoes. We had the sauce with some oven roasted haddock filets and the whole thing was ready in half an hour or so. Great!

Chorizo-sauce

1 onion
3 cloves of garlic
6 small fresh chorizos or a piece or normal one
1 tin of good cherry tomatoes
salt
pepper
pinch of sugar
fresh coriander

Remove the skin from the fresh chorizo and chop a bit smaller. If you are using normal chorizo just chop the meat into bite size pieces. Fry the chorizo in a pan until browned. Add chopped onion and garlic and fry until onions are soften. Add tomatoes, salt, pepper and sugar and let simmer for about 30 minutes in a low heat. Add some fresh coriander just before serving.

Sourdough - Pt. 1

No niin, viisi päivää vierähti melko vikkelään ja hapanleipä-juuri ei juuri (heh!) mielessä käynytkään. Onneksi olin kuitenkin laittanut kalenteriini, siis oikeasti voitteko kuvitella, muistutuksen että nyt sitä pitäisi käydä tarkistamassa.

Siellähän se sama taikina-kokkare nökötti samassa paikassa mihin sen viimeksi jätinkin. Mutta siitä oli tullut ihan kivikova. Dan Lepard kehoitti tässä vaiheessa muussaamaan juuren veden kanssa ja lisäämään vielä vähän jauhoja jotta seoksesta tulee tahnamainen. Siis mitä hittoa Dan?! Muussaamaan? Tätähän just ja just sai rikottua pienemmiksi palasiksi kun se oli niin kovaa! Yritin jättää kokkaretta ¨likoamaan¨tilkaan vettä jotta se edes vähän pehmentyisi ja taisi siinä muutama haarukan piikkikin taipua kun yritin seoksesta saada tahnaa ihan väkiselläkin. Onkohan tämä taas mennyt ihan metsään?

Lopputulos oli tämä. Nyt tätä liejua ruokitaan viikon verran päivittäin siten että ensiksi melkein koko tahna heitetään pois ja sen tilalle kaadetaan uusi satsi vesi-jauho-tahnaa (50% vettä ja 50% jauhoja). Tätä rumbaa siis jatketaan viikon verran. Saapas nähdä miten käy.

So five days went past really quickly and the starter didn't actually even cross my mind. Luckily I had put a notification to my calendar, can you believe, that it was the day to check it.

It was still in the same place where I last left it. However, this time it was rock solid. Now Dan Lepard is telling to "mash the starter with a little bit of water to a soupy consistency and then add little bit more flour to make a paste". What on earth Dan?! Mash? I can barely brake this into pieces because it's so hard! I tried to leave the solid dough ball into little bit of water so it would soften up and think I lost few  fork tines in the process as well. I wonder if it's all just ruined?

Now this paste will be fed every day for a week. You first throw away almost all of the existing starter and then replace it with some new flour-water mix (50% water and 50% flour). This has to be done every day. We'll see how this will end up.

Linssi-piiras

Viikonloppu-reissullamme Marsdenissa kokkailimme yhdessä ruoat koko 10-hengen konkkaronkalle. Yksi pariskunnista oli kasvis-syöjiä ja he tekivät omat sapuskansa samalla kun me hoidimme liha-puolta. Kun lihansyöjät iskivät kiinni possun paistiin, kasvis-syöjät haukkasivat palan linssi-piirastaan. Piiras oli tosi maukas ja aika täydellinen kylmän illan pelastaja, kuten nyt piiraat yleensäkkin. Seurasin sivusta ystäväni Celinan kokkailuja ja testasin omaa versiotani tässä yksi päivä kotona. Hyvää tuli, ja jos lihaa kaipaa niin ajattelin että esim. chorizo-makkara sopisi piiraaseen aikas hyvin.

Linssi-piiras

1 sipuli
4 valkosipulin kynttä
loraus balsamiviini-etikkaa
n. 300g keitettyjä vihreitä linssejä
200g tuoreita herkkusieniä
1 prk tomaattimurskaa
3 rkl jugurttia
n. 100g Feta juustoa
tuoretta timjamia (myös kuivattu oregano on hyvä vaihtoehto)
tuoretta lehtipersiljaa
voitaikinaa
kananmuna

Siivuta sipuli ja ruskista pannulla kunnes ne ovat pehmenneet ja ottaneet hieman väriä. Lisää loraus balsamiviini-etikkaa ja anna paistele vielä pari minuuttia. Lisää pilkotut valkosipulit ja siivutetut herkkusienet ja paista kunnes herkkusienistä on kaikki nesteet irronneet ja kiehuneet pois. Lisää tomaattimurska ja timjamit/oreganot ja anna porista liedellä hiljalleen n. 15-20 minuuttia. Lisää linssit, murusteltu Feta-juusto, jugurtti ja lehtipersilja ja ota seos pois liedeltä. Kaada seos syvähköön vuokaan, lisää voitaikina kanneksi ja voitele kansi kananmunalla. Pistä kanteen pieni reikä veitsellä jotta höyry pääsee ulos ja paista piirasta 170c uunissa n. 15-20 minuuttia kunnes voitaikina on paistunut.

During our weekend in Marsden, we cooked together food for all 10 of us. One of the couples were vegetarians and they took care of their own food by themselves. When the carnivores tucked into shoulder of pork, the vegetarians were enjoying their lentil pie. I tried it and it was so tasty; perfect comfort food for a cold and wintery day. I saw Celina preparing the pie and earlier this week gave my version a try. It turned out very nice, and if you missed the meat I think chorizo would suit this quite well.

Lentil pie

1 oions
4 cloves of garlic
splash of balsamic vinegar
about 300g boiled green lentils
200g chestnut mushrooms
1 tin of chopped tomatoes
3 tbsp yoghurt
about 100g Feta cheese
fresh thyme (or dried oregano)
flatleaf parsley
puff pastry
1 egg

Slice the onion and fry in a pan until very soft and slightly coloured. Add splash of balsamic vinegar and fry for couple of more minutes. Add chopped garlic and sliced mushrooms and fry until all the liquid from mushrooms has evaporated. Add the chopped tomatoes and thyme/oregano and let it bubble in a low heat for 15-20 minutes. Add lentils, crumbled Feta, yoghurt and parsley and take the mixture off the heat. Pour the whole thing into a pie dish and top it with a puff pastry sheet. Brush the lid with an egg and make a little hole in it with a knife so the steam can get out when cooking. Bake the pie in 170c oven for 15-20 minutes or until the puff pastry is fully cooked.

Ale Trail

Pari viikkoa sitten suuntasimme kaveri-porukalla Länsi-Yorkshireen, Marsdeniin. Pojat olivat kuuleet jostain alueella kulkevasta Ale Trail:ista ja halusivat päästä sitä testaamaan. Kyseinen alue on kuuluisa Ale-oluistaan ja Ale Trail:in ideana on kiertää pienet kylät jotka ovat lähellä toisiaan ja joihin pääsee 5 minuutin junamatkoilla ja käydä testaamassa jokaisessa kylässä paikalliset pubit sekä paikalliset oluet.

Me vuokrasimme 10-hengen (+pötkylä) kanssa ison maalaistalon viikonlopuksi ja se osoittautui oikein mukavaksi ja oli vielä niin hyvällä paikalla että Marsdenin kylään käveli kahdessa minuutissa ja juna-asemakin oli vain viiden minuutin päässä. Lauantain vietimme ihan talossa kokkaillen ja lautapelejä pelaillen, mutta Sunnuntaina sitten suuntasimme pubilounaalle ja pojat aloittivat siitä sitten kiertely-päivänsä.

Itsehän en oikein oluita päässyt kovin maistelemaan koska pötkylä käy vielä rintamaidolla, mutta yleensä Ale-oluet ovat aika mielenkiintoisia ja niihin kyllä pitäisi perehtyä paremmin. Tykkään varsinkin miedommista Aleista ja on vaihteeksi kiva kun tuopin jälkeen olo ei ole niin turvonnut mitä normaalit lagerit saattavat aiheuttaa. Joskus kuitenkin Alet saattavat tuntua liiankin kitkeriltä, mutta ehkä niiden on tarkoituskin?

Päivän päätteeksi taloon palasi viisi hilpeää miestä, jotka olivat nauttineet Ale Trail:ista tosi paljon. Kohokohtia olivat olleet kuulemma pubi joka sijaitsi junalaiturilla sekä pubi joka teki omat oluensa pubin kellarissa.

Lisää infoa Ale Trail:ista täältä, ja jos oluen maistelu ei kiinnosta niinkään paljon, alue on myös ihan älyttömän kaunista ja tarjoaa paljon kivoja kävelyreittejä luonnossa. Myöskin lukuisista pubeista ja kahviloista löytyy tosi hyvää ruokaa ja herkkuja. Löytyi myöskin leipomo/kahvila, joka tarjosi Pullaa (siis ihan suomeksi pullaa), ja köyhiä ritareita!

Few weeks ago we spent a weekend in West Yorkshire, particularly in Marsden. Boys had found out about a thing called Ale Trail and wanted to go and try it out. Villages around Marsden are known about their Ales and the idea of Ale Trail is to go around the area with train and try local pubs and beers. The stations are located around 5-10 minutes from each other. 

We rented a big country house with ten people (+ little dude) which turned out to be fantastic and just few minutes from the Marsden town centre and the train station. We spent Saturday just in the house and cooked lovely dinner and played some board games. However, on Sunday we headed to the local pub for lunch and the trail for the boys started from there.

I wasn't able to really experience the ales myself because the little dude is still powered by breast milk, but generally ales are quite interesting and at least T is quite keen to learn more about them. I tend to like the milder ales and really like the fact that you don't feel that bloated after a pint which you would do after drinking lager. However, sometimes I find the ales way too bitter but I guess that's how they should be?

In the end of the day we were greeted back in the house by 5 very jolly men. Apparently the highlights of the trail were the pub which was located actually on the train platform and another pub which brew it's own ales in the cellar underneath their premises. 

More information about the Ale Trail you can find from here, and if you're not keen on tasting beers, the area is also incredibly beautiful and has loads of country trails to explore. Also the food at the local pubs is great and you can also find lovely cafes and bakeries from the villages. We tested a bakery that served Finnish Pulla. How fantastically random!